Viivästyskorko

Viivästyskorko on korkoa, jota velkojalla on oikeus laskuttaa viivästyneelle saatavalleen eräpäivästä lukien aina maksupäivään saakka. Viivästyskoron suuruus määräytyy yhtäältä korkolain ja toisaalta velkojan kanssa solmitun sopimuksen mukaan. Mikäli esimerkiksi kulutusluottoa otettaessa lainan myöntäjä ei ole ilmoittanut sopimuksessa viivästyskoron määrää, se määräytyy korkolain mukaisena.

Korkolain mukainen viivästyskorko määräytyy puolivuosittain Euroopan keskuspankin viitekoron mukaan, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Kesäkuun ja joulukuun lopulla Suomen Pankki ilmoittaa vahvistetun viite- ja viivästyskoron kokonaismäärän sekä korkolain mukaisen viivästyskoron voimassaoloajan.

Viivästyskoron perintä

Jos laskun eräpäivä on määrätty ennalta, viivästyskorkoa peritään laskun eräpäivästä lukien eteenpäin. Mikäli eräpäivää ei ole ilmoitettu, viivästyskorko peritään siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut velkojan velalliselle lähettämän maksuvaatimuksen lähettämisen ajankohdasta. Viivästyskorkoa peritään, koska maksun laiminlyönti eräpäivään mennessä katsotaan rahavelvoitesopimuksen rikkomukseksi. Velallinen toisin sanoen korvaa viivästyskoron muodossa sen, että on laiminlyönyt rahavelvoitteensa eli kaupan tai luotonoton yhteydessä syntyneen sopimuksensa velkojan kanssa.

Viivästyskoron sovittelu

Yksityishenkilöiden viivästyskoron määrää voidaan joissakin tapauksissa sovitella. Viivästyskoron sovittelu vaatii painavat perusteet. Sellaisina pidetään maksuvaikeuksia, joihin velallinen on joutunut ilman omaa syytään. Tällaisia maksuvaikeuksia voivat olla esimerkiksi sairaudesta tai työttömyydestä johtuva velallisen kyvyttömyys maksaa suorittamattomia saatavia velkojalle.